Pääsivu   Tiedotusvälineet   Sanomalehdet   Linkit   Ruotsi vaati Pohjois-Suomea v. 1918   TV   Lainat

Neuvostoliitossa alkoi vallankaappausyritys 19.8.1991. Vallankaappaus kuohutti koko maailmaa ja valtaosa maailman väestöstä ja myös Neuvostoliiton kansalaisista oli vallankaappaajia vastaan. YLEn TV1n A-Studion lähetyksessä keskusteltiin aiheesta tiistaina 20.8.1991 kello 19:40 alkaen. Läsnä olivat sisäministeri Mauri Pekkarinen, professori Osmo Jussila, tutkija Timo Valtonen Ulkopoliittisesta instituutista sekä idänkaupan ekspertti tohtori Tauno Tiusanen ynnä YLEn toimittaja Mikko Valtasaari.

Tämä lähetys on hävitetty YLEn arkistosta ministerin käskystä. Tauno Tiusanen paljasti arkistosta poiston vuonna 2009 Suomen Kuvalehden haastattelussa (39, 25.9.2009, sivut 52-55, kirjoittanut Teppo Tiilikainen).

TV:ssä sisäministeri ja Tauno Tiusanen keskustelivat kiivaasti. Keskustelussa myös Tiusanen ja Valtasaari vaihtoivat keskenään tuimia katseita.

TV1:n lähetyksessä 20.8.1991 Tauno Tiusanen arvioi kaappauksen kaatuvan omaan mahdottomuuteensa, kuten sitten kävikin torstaina ja viimeistään perjantaina 23.8.1991 Gorbatshovin palattua Moskovaan. Ohjelman jälkeen Pekkarinen otti Tiusasen puhutteluunsa, sanoi ettei Tiusasta enää koskaan haastatella tiedotusvälineessä jossa valtiolla on sananvaltaa. Pekkarinen kiistää tämän, mutta Tiusanen pysyy väitteessään.

Vaikka tv:hen haastateltavat valitseekin salainen esiraati, on Tauno Tiusasta haastateltu YLEnkin kanavilla 2000-luvulla. YLEn haastattelussa Tiusanen kertoi ennustaneensa Neuvostoliiton romahduksen jo vuonna 1984, jonka jälkeen häntä uhkailivat ilmeisesti kovan linjan kommunistit. Silti Tiusanen sai 1980-luvulla vierailla vapaasti Itä-Euroopan kommunistimaissa.

---

YLEn aukkoinen arkisto

Ministeri siis menetti "kasvonsa" vuonna 1991 ja poisti tämän mielenkiintoisen tv-ohjelman YLEn arkistosta! Jälkipolvet eivät enää koskaan näe tätä lähetystä. Ilmeisesti YLEn arkistosta on poistettu lukuisia muitakin tv-ohjelmia vallanpitäjien käskystä. YLEn areena valikoi tarkoituksenmukaisesti siellä vielä olevista tv-lähetyksistä poliittisesti sopivimmat. Lisäksi jo alkuaankin tv:n sensuuri on aina ollut erittäin kova, lukuisista poliitikkojen sensuroimista aiheista ei ole YLEn arkistossa ohjelmia, koska sensuuri on estänyt juttujen teon.

A-Studio 20.8.1991

Jussila viisain, Tiusanen ennusti oikein

YLEn TV1n A-Studion lähetyksen keskusteluissa tiistaina 20.8.1991 oli mielenkiintoisia yksityiskohtia. Ennen studiovieraitten keskustelua näytettiin Jyrki Saarikosken raportti Moskovasta. Saarikoski oli pukeutunut vaaleansiniseen farkkutakkiin. Hän haastatteli valkoista taloa puolustavia ihmisiä, mm. panssarivaunun miehistöä joka oli siirtynyt kansan puolelle vallankaappaajia vastaan. Eräs haastateltu tunsi myötätuntoa oman kansansa lisäksi Latviaa, Viroa ja Liettuaa kohtaan. Toisen mielestä vain Kanada tuomitsi vallankaappauksen.
Vesa Toijonen puolestaan kertoi Viron tilanteesta. Kuvassa näytettiin panssarivaunujonoa. Haastateltu virolainen uskoi ettei aseettomia kansalaisia tapeta.
Erkki Vihtonen puolestaan raportoi Neuvostoliiton kansallisuuskiistoista. Kansalliset liput oli aiemmin virallisesti kielletty. Avoimuuspolitiikka nostatti tukahdutetut kansallistunteet pintaat.

Studiokeskustelussa Mikko Valtasaaren mielestä tilanne Moskovassa näyttää epäselvältä. Osmo Jussila kertoi lähetyksessä eniten tarkkoja tietoja ja arvioita. Jussilan mielestä tilanne on vaikeasti ennustettavissa, on Neuvostoliiton historiallisin hetki sitten lokakuun kaappauksen 1917. Koskaan aiemmin ei ole jouduttu käyttämään sotilaallista voimaa näin laajalti, aiemmin oli lähinnä leirikapinoita tai paikallisia kansallisia konflikteja kuten KGB:n laskuvarjojoukojen Liettuassa 1972 kukistama.

Tilanne on ennennäkemätön ja sitä on vaikea ennustaa. Vallankaappaus on peruuttamaton toimi, jonka tekijöitä rangaistaan, jos vallankaappaus ei onnistukaan. Valta perustuu sotilaalliseen voimaan. Mielenosoitukset ja lakotkin voidaan tukahduttaa, mutta armeijan on oltava yhtenäinen.

Osmo Jussilan mielestä vallankaappausta on suunniteltu kauan, viimeistään tammikuusta lähtien, ehkä jo syksystä 1990 lähtien. Maaliskuussa 1991 Moskovassa oli hälyyttävä tilanne ja kaappaus oli ehkä lähellä, mutta jokin tuli väliin. Baltian maitten itsenäistymisaikeet ovat kiihdyttäneet kaappauksen toimeenpanoa. Neuvostoliiton vahvin koossapitävä voima ovat öljy ja talous, ne sitovat NL:n kansat tiukimmin keskusvaltaan.

Tauno Tiusasen mielestä vallankaappausyritys ei onnistu. Rakenteiden muutoksiin ei ole varauduttu kunnolla. Keskusvallan taloudellinen mekanismi on rappeutunut, mikään ei ole toiminut ainakaan kolmeen vuoteen. Passiivista vastarintaa on Tiusasen mielestä vallankaappaajien vaikea murtaa.

---

Sensuroitu aihe katoaa arkistosta

Ainoita kertoja, jolloin tv käsitteli kielilakia, tammikuussa 2003. YLEn arkistosta tämä uutislähetys todennäköisesti on jo kadonnut.

YLE TV1 pääuutiset sunnuntaina 26.1.2003, 20:38-

EVA POLTTILA
Ruotsin kielen asemaa Suomessa vahvistetaan edelleen. Tulossa oleva kielilaki velvoittaa viranomaisia järjestämään oma-aloitteisesti palvelua myös ruotsin kielellä. Tämä tarkoittaa että monella on edessä ruotsin kielen opiskelua ja joitakin uusia virkamiehiä joudutaan palkkaamaan.

HANNU SÄRKKÄ
Nykyinen kielilaki on samalta vuosikymmeneltä kuin kuvan suomenruotsalaiseen kulttuuriin kuuluva juhannussalko 20-luvulta. 80-vuotias lakivanhus on taannut suomenruotsalaisille yhden maailman vahvimmista vähemmistöasemista.

Seuraavaksi ääneen pääsi ruotsinkielinen espoolaispoliisi. Hannu Särkkä vähätteli kielilain vaikutuksia: "tiukennukset eivät sinällään ole kovin radikaaleja". Sitten Hannu Särkkä haastatteli Paulina Talrothia mainitsematta hänen jäsenyyttään kielilakikomiteassa.

Särkkä mainitsi perustettavia uusia virkoja sekä "ainakin tuomareita pannaan kielikursseille". Lopuksi Hannu Särkkä mainitsi pahaenteisesti:
Eduskunnan käsittelyssä oleva uusi kielilaki astunee voimaan ensi vuoden alussa. Se sementoi ruotsin kielen vahvan aseman Suomessa.

YLEn tv-lähetykset sensuroivat aihetta neljä vuotta, kielilakikomitea työskenteli vuosina 1999-2003. Uutisesta puuttuvat ainakin seuraavat asiat:
- kielilakikomitean kokoonpano
- kustannukset, viittaukset muutamiin virkohin täysin virheellisiä. Kustannukset ovat vähintään satoja miljoonia euroja kun vaikkapa kymmeniä tuhansia viranomaisten asiakirjoja käännetään ruotsiksi.
- lain arviointi ja arvostelu puuttui kokonaan
- kielilain kohteita - tavallisia suomalaisia, poliiseja, virkamiehiä, opiskelijoita jne - ei haastateltu lainkaan
- kielilain vastustajia ei haastateltu
- kielilain kannattajia ei haastateltu, tähän päivään mennessä tiedotusvälineet eivät ole kertoneet kielilain poliittisista kannattajista mitään, esim. eri puolueiden kansanedustajista.
- Ruotsin osuudesta ei ollut mainintaa. Kielilakikomitean jäsenistä osa on saanut Ruotsista mitalin. Lähetyksessä oli kuvallinen vihje ruotsalaisen rahavallan osuudesta, kun näytettiin Helsingin keskustan ruotsalaisten suuryritysten konttoreita.

---

Pääsivu   World Trade Center 11.9.2001   Kielilaki   TV   Yltiövasemmisto