Yle tv1/2:n Pohjois-Suomen uutiset ja myöhemmin Lapin uutiset
on samanlainen kuin muutkin Ylen toimitukset, eli salaa poliittinen.
YLEn Pohjois-Suomen uutiset on aina vaiennut Pohjois-Ruotsin suomalaisvähemmistöstä
ja sen vaikeasta historiasta sorron alla (kuten muukin media).
Ohjelma perustettiin vuonna 2000 ja 2014 se siirtyi TV2:lta TV1:lle. 18.11.2015 alkaen ohjelma jakautui Lapin uutisiin
ja Pohjois-Suomen uutisiin (entinen Oulun lääni).
15.9.2006 TV2:n Pohjois-Suomen uutiset (PSU)
mainosti Haaparannalle avattavaa
ruotsalaista huonekalualan suuryritystä, sen jälkeen mainitsi suomalaisen
rakennusyrityksen irtisanomisista. Rakennusyritys joutui irtisanomaan, kun
paikalliset mediat (mm. PSU) mainostivat sen ruotsalaisia kilpailijoita,
jolloin suomalaisyritysten myynti ja samalla palkanmaksukyky heikkenivät.
– Alempana lisää PSU:n Ikean mainonnasta 25.10-20.12.2006.
24.10.2007 (ke) TV2:n Pohjois-Suomen uutiset mainosti ikeaa, uutistenlukija Soile Suvanto mainitsi yrityksen nimen kerran, logo näkyi 3 sekunnin ajan.
Suomessa on varmasti satoja saman alan yrityksiä, jotka eivät pääse tv:n asiaohjelmiin. Laajan piilomainonnan tarkoitus oli ajaa kilpailijoita eli huonekalualan pk-yrityksiä konkurssiin suuryrityksen tieltä. Ikeaa mainosti myös tv-uutiset 26.6.2005 aiheena "alennusmyynti".
Suuryrityksen kielteisiä piirteitä (kuten lapsityövoiman käyttöä) ei yleensä esitelty,
poikkeus 7.11.2005 MOT: Ikea ei osta Suomesta juuri mitään,
vaan hankkii puunsa lähinnä Venäjän Karjalasta.
Oikeita mainoksia ei ole juuri näkynyt, kun tv, radio ja lehdet
mainostivat Ikeaa (kaupallisten tv-kanavien lienee syytä valittaa).
Mitä ilmeisimmin kyseessä oli suuryrityksen itsensä vaikutus
Suomen poliitikkoihin ja kaikenvärisiin puolueisiin.
Pohjolan Sanomien 16.11.2006 tekstarin mukaan Ikeaa mainostanut Radio Perämeri oli Vasemmistoliiton johtama, poliittisia radioääniä olivat Eero Säily ("Eepi"), Kati Siponmaa (entinen Kati Peurasaari) ja Päivi Köngäs. Päivi Köngäs luki 1.9.2008 alueuutisiin huonosti sopivan uutisen ministeriöitten kansliapäälliköistä, selvästikin valtionpäämiehen virkanimitystä puolustellakseen.
Jokaisen Ylen alueradion pomo on poliittinen ja tottelee jonkun puolueen eduskuntaryhmää.
Myös jotkut sanoma- ja aikakauslehdet ovat osa poliittista tiedustelukoneistoa, joka tarkkailee
kansalaisia, varsinkin puolueita arvostelevia.
PSU:n uutistenlukija Esko Kokkonen luki usein maatalouteen liittyviä uutisia, ei kuitenkaan maataloustukia – hän jäi eläkkeelle syksyllä 2010. Uutispäällikkö on usein poliittinen. Soile Suvanto luki joskus poliittisväritteisiä uutisia, esimerkiksi 20.10.2006 otti voimakkaasti kantaa Vuotoksen rakentamista vastaan – tässä kuten muissakaan poliittisissa uutisissa ei ole tarkoituskaan välittää puolueetonta näkemystä, vaan tyrkyttää tiukasti yhtä tarinaa alueuutisten katsojille. Sekä Soile Suvanto että Esko Kokkonen lukivat silloin tällöin "poliittisia" uutisia. TV2:n Pohjois-Suomen uutiset (PSU) näkyivät Oulun ja Lapin lääneissä arkisin 17:50-18:00 31.8.2007 saakka, jonka jälkeen lähetysaika on ollut 19:00-19:10, myöhemmin 2015 TV1:ssä 18:22-18:30.
Pohjois-Suomen Uutiset 11.12.2006: Riikka Oosi luki
Pohjois-Suomen suurimmat maataloustukien saajat, toimittajana Tuomo Tokoi (tätä keskustalainen ei olisi välttämättä lukenut).
Toinen aihe liittyi Suomen vallanpitäjiin.
Kirjailijoiden sananvapausjärjestö Suomen PEN syytti Suomen vallanpitäjiä Venäjän myötäilystä.
Oulussa 11.12.2006 puhunut järjestön puheenjohtaja Jukka Mallinen:
"Nyt kun Venäjä on mahtava, Venäjän kortilla kannattaa pelata. [..]
Miten helposti tietyt talouselämän piirit ja poliitikkopiirit solahtaa tähän
suomettuneisuuteen. [..]
Venäjää hallitaan television avulla. Televisio esittää helppotajuista
ja hyvin yksisuuntaistettua viestiä. Ja jos ihminen ei ole hyvin koulutettu
tai aktiivinen älyllisesti, hänen on ylivoimaisesti helpointa uskoa mitä 3-4 kanavalta
tulee samaa tarinaa."
Pala historiaa, oikealla kuva Pohjois-Suomen Uutisista 11.4.2000, ensimmäiseltä
tuotantokaudelta.
Ylä-Lapin suomalaisväestö oli tarkoitus norjalaistaa:
"Tavoite on myös aktivoida Pohjois-Lapin väestö norjan kielen
ja kulttuurin opiskeluun".
Näin kertoi Leena Aikio, Pohjois-Lapin kuntien Norja-asiamies,
Norjan ja Ruotsin pääministerien
aloitteesta = käskystä. (Pohjolan Sanomat 20.8.2004)
Pohjois-Suomen Uutiset mainosti 11.8.2004
norjalaisten matkailua Ouluun ja väitti oululaisten joutuvan
"urakoimaan ruotsin kielen taitojaan".
Väite sisältää perusteettoman oletuksen, että matkailukohteen
matkailuyrittäjien (tai peräti koko väestön) pitäisi opiskella turistien kieltä.
Suomen 2-kielisyys maksaa huimasti enemmän kuin kaikki matkailutulot yhteensä. Siten jokainen ruotsalais- ja norjalaisturisti maksaa Suomelle ja suomalaisille selvää rahaa, itse kullekin opiskelukustannuksina, jo pelkät lukiokirjat maksavat 600-1000 euroa.
Pariisissa vierailee paljon enemmän suomalaisia kuin
norjalaisia Oulussa, mutta yksikään ranskalainen
(matkailijoita palveleva tai kukaan muukaan) ei vaivaudu
opiskelemaan viroa (tai suomea) voidakseen palvella
suomalaismatkailijoita näiden omalla kielellä.
Koska jokainen ruotsalais- ja norjalaisturisti maksaa Suomelle
ja suomalaisille selvää rahaa, on syytä toivottaa nämä
matkoihinsa.
Ilmaisia lounaita ei ole, ei edes pohjoismaisten turistien
kielipalvelu – joku sen aina maksaa. Jokainen
pakkoruotsitukseen suomalaisilta menevä raha on perittävä
takaisin, korkojen kera, kuten liike-elämän ja
markkinatalouden globaalit perussäännöt määräävät.
Peruskoulu alkoi vuonna 1972 Pohjois-Suomesta asteittain etelää kohti, pakkoruotsin kera. 1968 eräät johtavat puolueet tulivat riippuvaisiksi ruotsalaisen rahavallan vaalituesta, josta alkoi pakkoruotsi ja suomalaisten ruotsalaistaminen.
Pakkoruotsipropagandaa: pakkoruotsia tyrkyttävä Lappset-yhtiön johtaja Johanna Ikäheimo oli YLEn TV1:n Lapin uutisissa 16.3.2016. Uutistenlukija Mikko Hirvonen, toimittaja Annu Passoja haastatteli Johanna Ikäheimoa, Rovaniemen koulu, lukiolaisia ja ammattikoululaisia. Sanallakaan ei kertonut itse asiasta, pakkoruotsista, vaan henkilön kautta asiasta epäsuorasti harhautettiin kansaa.
Olematon malmijuna Pajalasta Ajokseen
Helmikuussa 2009 kaivosyhtiö kertoi kuljettavansa malmin Kolariin kuorma-autoilla
(myöhemmin yhtiö ilmoitti rakentavansa junaradan Pajalasta Kolariin).
Samassa Pohjolan Sanomain 28.2.2009 kirjoituksessa ihmisiä pyydettiin lähettämään
mielipiteensä Pajalan kaivoksen ympäristövaikutuksista Suomen ympäristöministeriöön "mieluiten ruotsiksi".
Ympäristöministeriön virkamiehen kehotus "mieluiten ruotsiksi" on perustuslain hengen vastainen:
kansalaisella on oikeus käyttää suomea viranomaisissa.
Yleisen mielipiteen muokkaamiseksi TV-ohjelmat haastattelivat malmikuljetuksia ihastelevia suomalaisia, mm. Kemin kaupunginjohtajaa. Sanomalehtien jutuissa haastateltiin ihmisiä malmikuljetuksista ja Tornionjoen ylittävästä rautatiesillasta – jota ei sitten rakennettukaan. Malmikuljetusten uutisointi oli selvästi harhaanjohtavaa.
Samantapainen paljon suurisuuntaisempi median harhautus oli vuosina 1999-2003, kun P Lipposen hallitus ajoi kielilakia. Tiedotusvälineissa vallitsi tuolloin kivikova sensuuri, ei mainintoja kielilaista. Osa mediasta järjesti vuosina 2002-2003 harhaanjohtavia ruotsalaistamiskampanjoita, joissa ei mitenkään viitattu eduskunnassa olevaan kielilakiin.
Todennäköisesti tiedotusvälineitten valheellinen väite malmin kuljettamisesta rautateitse Pajalasta Ajokseen oli osa Lipposen johtamaa "suur-Ruotsi" -kampanjaa, jossa Suomi olisi eräänlainen siirtomaa. Myös Lapin vaalipiirin kansanedustajien täytyi tietää, että malmin kuljetussopimusta ei ollut solmittu vastoin tiedotusvälineitten uutisointia, joten TV valehteli kansalle.
Suomelle aiheutui väärästä tiedosta suunnittelukustannuksia, kun sen perusteella suunniteltiin Tornionjoen ylittävää rautatiesiltaa sekä Ajoksen sataman syventämistä. Malmikuljetusten vaatima Ajoksen sataman syvennys olisi maksanut veronmaksajille jopa kymmeniä miljoonia euroja! Ulkomaisen Ruotsissa toimivan kaivosyhtiön hyväksi. Pohjois-Suomen uutisten Päivi Köngäs kertoi 14.12.2010 "Tapulin kaivoksen rakentaminen Ruotsin Pajalassa käynnistyy ensi vuoden alussa", lisäksi hän kertoi Kolarin Hannukaisen kaivoshankkeesta. Tällä kertaa TV-uutiset ei kertonut malmikuljetuksista mitään.
Sensuroitu vähemmistön vaino
Vähemmistö ja sen sorto ovat sensuroituja aiheita. YLE ja muut tiedotusvälineet kertovat usein Ruotsista, usein valheellisen
myönteisesti, mutta eivät juuri koskaan
Pohjois-Ruotsin suomalaisesta vähemmistöstä. Ja vähemmistön sortoa ja ruotsalaistamispolitiikkaa
ne eivät ole ehkä koskaan esitelleet – todistaa sensuurin, josta ovat vastuussa Suomen poliitikot, puolueet ja
median omistajat. Puoli 9 uutisissa tammikuun alussa 2013 TV-ankkuri Marjo Rein kertoi, että meänkieliset ovat enimmäkseen vanhoja
ja alle 40-vuotiaita puhujia on hyvin vähän, koska "1950-luvulla vanhemmat eivät enää puhuneet lapsilleen suomea".
Ruotsin hallitusten sorto- ja assimilaatiopolitiikasta Rein ei kertonut mitään: TV-kanavat YLE, MTV3 ja Nelonen
ovat aina vaienneet tästä aiheesta.
Myöskään YLEn alueuutiset eivät ole kertoneet meänkielisten sorrosta, tiettävästi koskaan. Vieressä Pohjois-Suomen uutisten lukija Marjo Marju 21.12.2005, 10 vuotta myöhemmin Prisma Studio-TV-ohjelman juontaja.
1910-20-luvun vaiettua historiaa
Ensimmäisen maailmansodan aikana saksalaismieliset
suomalaiset ja ruotsalaiset upseerit punoivat useita
miehityssuunnitelmia. Joulukuun 1917 suunnitelman mukaan
ruotsalaiset joukot etenisivät Pohjois-Suomeen ja ajaisivat
venäläiset joukot pois maasta ja – Ruotsin tulkinnan mukaan –
Suomi sidottaisiin "Pohjolaan". Se olisi tarkoittanut Pohjois-Suomen asukkaiden raakaa sortoa.
= Suomen kansan ruotsalaistaminen, lasten suomen kielen riisto, Suomen taloudellinen riisto.
Erään suunnitelman mukaan Ruotsin kuninkaan Kustaa V:n pojasta prinssi Vilhelmistä olisi tehty Suomen kuningas, mutta lopulta päädyttiin saksalaiseen kuningasehdokkaaseen.
1917 ilmestyi 2 ruotsalaista lentolehtistä, joiden kirjoittajat olivat nimimerkki Camillus ja lakitieteen tohtori Lage Stael von Holstein. Niissä vaadittiin Ahvenanmaan ja Pohjois-Suomen liittämistä Ruotsiin. Samat vaatimukset esitti Albin Cullberg 1919 ilmestyneessä lentokirjasessaan La Scandinavie au congrès de la paix. Cullberg vaati myös Petsamon liittämistä Ruotsiin. Hänen jyrkät suomalaisvastaiset asenteensa näkyivät hänen kielenkäytössään: "raakalaiskansan hävitystyöt", "eläimellinen raakuus" ym. Nämä raa'at sanat sopisivat hyvin nykyiseenkin pohjoismaiseen yhteistyöhön, suomalaisia ja suomen kieltä yhä syrjitään.
¨ Ahvenanmaan lisäksi ruotsalaiset vaativat 1918 ruotsalaisuudelle ikuisesti etuoikeutettua asemaa Suomessa sekä Pohjois-Suomen liittämistä Ruotsiin, Kemijoki olisi ollut raja. Alueen suomalaisväestöä ruotsalaiset olisivat luultavasti kohdelleet kuten Taalainmaan metsäsuomalaisia: mielivaltaisia kuolemantuomioita, lainsuojattomiksi julistamisia, alueen eristäminen, koulutuksen epääminen jne.
Muuta
Vuoden 2000 tienoilla Ruotsin ilmavoimien hävittäjä lensi erittäin
lähellä Suomen ilmatilaa yliäänennopeudella, mikä aiheutti
Kemissä ravisuttavan ja jyrkän äänen.
Asiasta kertoi ystävälleni Kemin torin korkean kerrostalon asukas.
- uutisia Ruotsin ilmavoimien Suomen ilmatilan loukkauksista ei tiedotusvälineistä juuri näe - syystä tai toisesta. Pohjolan Sanomat kertoi kuitenkin 18.1.2007 Ruotsin ilmavoimien käyttäneen kauan Pohjanlahden aluetta lentoihin.
EU:n LFA-tuki on vuoristoalueiden tukea, jota maksetaan vanhoissa
jäsenmaissa vuoristossa sijaitseville maatiloille.
Suomessa vastaavissa tuotanto-olosuhteissa ovat Pohjois-Suomen tilat, jotka
ovat LFA-tuen piirissä kuten valtion tuesta rikas Ahvenanmaakin (mutta
ei muu Suomi).
Ilmaislehti Torniolainen 21.9.2006, sivut 10-11, keskiaukeama,
otsikko "Haaparannan tuhkimotarina", juttu mainitsi Ikean peräti 11 kertaa ja
sen tytäryhtiön Ikanon 2 kertaa, Anitta Kolehmaisen juttu oli räikeän mainosluonteinen.
Toimittaja oli alentunut kaupallisen yrityksen mainostajaksi.
– Samaa yritystä mainosti myös ilmaislehti Meri-Lapin Helmi.
Lehden uusi nimi oli mielikuvitukseton Uusi torniolainen. Se mainosti ruotsalaisuuden päivää
4.11.2010, siis täysin suomenkielisessä Torniossa!
Pakkoruotsin vastustusta lehdestä oli turha etsiä, kuten alueen lehden tekstaripalsta totesi. Se oli sensuroitu asia.
Piilomainontaa 2006
Pohjois-Suomen alueuutiset mainosti 2006 räikeästi ruotsalaista suuryritystä. Uutisten mainonnassa yritystä esiteltiin kaupallisesti ja myönteisesti, eikä mainosuutisissa (tietenkään) mainittu huonekaluyrityksen kilpailijoista mitään. Yrityksen tunnus näkyi selvästi tv-kuvassa (14.11 logo pussin kyljessä, 20.11 ja 22.11 kyltti näkyy) eikä yhdessäkään alueuutisissa mainittu suuryrityksestä mitään kielteistä. Ei tämä ole uutinen, vaan mainontaa.
Kaupallisesta mainonnasta täytyy aina maksaa. Pohjois-Suomen uutiset (PSU) mainosti Haaparannan suuryritystä 7 lähetyksessään 25.10-20.12.2006. Kyseinen huonekalualan kauppaliike Ikea todennäköisesti maksoi YLEä hallitseville suurille puolueille PSU:n mainonnasta.
17.1.2006: uutistenlukija Tuomo Tokoi mainitsi Ikean kahdesti, toimittaja Antti Hämäläinen kolmesti ja haastateltavat kahdesti, yhteensä 7 mainintaa. Mainosjutun kesto 2 minuuttia 7 sekuntia. Työvoiman koulutusta Haaparannalla ruotsiksi Pohjois-Ruotsin suomenkielisille suuryhtiön tarpeisiin – silti marras-joulukuussa 2006 työvoimaa tuotiin Etelä-Ruotsista saakka, puoleksi suomenkieliselle Haaparannalle.
25.10.2006 17:57 18 sekuntia mainontaa, uutistenlukija Tuomo Tokoi: "sisustustavaratalo Ikea kiinnostaa jo nyt oululaisia" jne mainontaa.
14.11.2006 17:56 18 sekuntia Ikean mainontaa, uutistenlukija Tiina-Leena Kurki: "avataan huomenna Haaparannalla".
15.11.2006 17:50 3,5 minuuttia (10 minuutista) uutistenlukija Tiina-Leena Kurki, toimittaja Haaparannalla Tiina Rantamartti: selostus kuin suoraan pörssitiedotteesta, pelkkää Ikean ylistystä.
(15.11.2006 tv2:n Kuuden taloudessa Minna Pantzar mainitsi myös kielteisiä seikkoja: työntekijät lähinnä ruotsalaisia ja suomenkielisiä työntekijöitä on vaikea löytää)
20.11.2006 17:56 40 sekuntia, uutistenlukija Tuomo Tokoi mainosti Ikeaa suosituksi, liikkeen kyltti näkyy 3 sekuntia.
22.11.2006 17:54 27 sekuntia, uutistenlukija Marko Siekkinen mainitsi Ikean asiakkaiden ongelmista Norjan tullissa, kun yli 6000 NOK ostoksista pitäisi maksaa arvonlisävero. Kun norjalainen ostaa Ruotsista jotain, miten se voi olla uutinen Suomen tv:ssä? Syy oli piilomainonnassa, liikkeen kyltti näkyi.
7.12.2006 17:53 40 sekuntia uutistenlukija Tiina-Leena Kurki mainitsi toisesta Haaparannan kauppakeskuksesta, lausui myös Ikean nimen.
20.12.2006 uutistenlukija Tuomo Tokoi mainitsi torniolaisen liikkeen esittelyssä Ikean nimen kahdesti, haastateltu kerran, josta tekstitys, eli mainosti yhteensä neljästi.
Piilomainonta on oire Ylen korruptiosta.
__
Pääsivu World Trade Center 11.9.2001 Tiedotusvälineet Kielilaki