Jussi Teljo kirjoitti Suomalainen Suomi -lehdessä N:o 3-1933 norjalaisen diplomaatin
Fritz Wedel Jarlsbergin
(1855-1942) hankkeesta liittää Petsamo Norjaan.
Pian Suomen itsenäistyttyä Jarlsberg ajoi Pariisissa hanketta, jossa Suomi olisi menettänyt Petsamon Norjalle.
Norjan hallitus ei kuitenkaan rohjennut vaatia alueliitosta Suomelta.
Wedel Jarlsbergin muistelmista löytyvät tiedot aluevaatimuksista, joita hän suunnitteli esitettäväksi Suomelle. Myöhempi valtiotieteen professori Jussi Teljo luki teoksen ja kirjoitti siitä jutun. Alla lainaus Jussi Teljon kirjoituksesta.
Aluksi Wedel Jarlsberg näyttää suunnitelleen koko Muurmannin rannikon yhdistämistä Norjaan,
mutta lopulta hän olisi tyytynyt paljon vähempäänkin, nimittäin osaan Suomen vaatimasta Petsamosta.
Hän arvelee, että Suomi tulee kyllä saamaan Petsamon haltuunsa, mutta ennen sitä olisi norjalaisten
ehätettävä siirtämään sikäläinen rajansa aimo askeleen itäänpäin. Uudeksi rajaksi hän ehdottaa
Vuoremajoelta Norjan, Suomen ja Venäjän rajojen silloiseen leikkauspisteeseen vedettyä suoraa viivaa.
Silloin Norja saisi omakseen koko alueen tämän linjan ja Paatsjoen väliltä. Tämä aluelisäys tuottaisi sille
montakin etua. Se saisi haltuunsa laajoja metsiä ja täydellisen käyttöoikeuden Paatsjoen vesivoimiin,
mutta ennen kaikkea siitä olisi se etu, että Suomi estettäisiin pääsemästä lähelle
niitä Norjan hallussa olevia alueita, joilla asuu suomalaista väestöä.
"Jos Suomi saisi Petsamon ja sen takamaan aina Inariin saakka, ja tämä valtio siten tuli Boris Glebin
ja siihen kuuluvien oikeuksien omistajaksi, voisi syntyä monia ikävyyksiä Norjalle, koska Etelä-Varangerin
väestöstä on huomattava osa suomalaista syntyperää." Puhtaasti imperialistinen ajatuksenjuoksu, niin kuin näkyy!
Suomalainen Suomi N:o 3 - 1933
Tämä vaiettu aihe vaatisi lisätutkimuksia, mutta vallanpitäjät sitä tuskin haluavat. Yliopistot ovat riippuvaisia hallituksen myöntämistä määrärahoista ja historian professorit luultavasti tietävät, mistä aiheista Suomen hallitus ei halua tutkimuksia tai julkista keskustelua.
|